Hyppää sisältöön

Uudet raportointikäytännöt

Mäkisen Marja Fortumilta haastoi minut viime uutiskirjeessä vieraskynäilemään uuden raportointikäytännön aiheuttamista markkinareaktioista. Yritän vastata esittämääsi haasteeseen!

Avoimuusdirektiivin muutokset implementoitiin Suomen lainsäädäntöön vuoden 2015 marraskuussa arvopaperimarkkinalain muutoksina. Muutokset koskevat mm. listattujen yhtiöiden raportointia. Muutosten voimaan tultua listayhtiöillä ei ole enää velvoitetta julkaista osavuosikatsauksia ensimmäiseltä ja kolmannelta vuosineljännekseltä. Listayhtiöillä on jatkossa velvollisuus julkistaa vain tilinpäätös ja puolivuosikatsaus.

Sammon kaltaiselle säännellyllä toimialalla toimivalle pörssiyhtiölle neljännesvuosittaisen raportoinnin keventäminen on mielenkiintoinen mahdollisuus. Vuosien mittaan osavuosikatsauksemme on paisunut jo 60 sivua pitkäksi. Vuoden 2016 alussa voimaan tullut uusi vakavaraisuussäännöstö (ns. Solvenssi II) tulee entuudestaan kasvattamaan raportointivaateita.
Emme kuitenkaan halunneet kokonaan luopua Q1 ja Q3 -raportoinnista, koska sijoittajat ja erityisesti analyytikot seuraavat tiettyjä vakuutusalan tunnuslukuja vuosineljänneksittäin. Sen sijaan päätimme lyhentää raporttia karsimalla valikoituja liitetaulukkoja ja jättämällä selostusosan nykyiselleen. Poistettavat taulukot jakaantuvat kahteen ryhmään.

Ensimmäinen ryhmä koostuu hyvin hitaasti tai ei ollenkaan vuosineljänneksen mittaisessa ajanjaksossa muuttuvista taulukoista (esimerkiksi rahoitusomaisuuden käypien arvojen määritykseen ja hierarkiaan liittyvät taulukot). Toinen ryhmä taulukkoja on sellaisia, että niihin sisältyvä informaatio löytyy toisaalta raportista (esimerkiksi aineettomiin hyödykkeisiin tai maksutuloon liittyvät taulukot).

Muutokset eivät heikennä sijoittajille tarjottavaa informaatiota ja raportointi säilyy jatkossakin johdonmukaisena. Monet poisjätettävistä taulukoista ovat sellaisia, että en viidentoista vuoden mittaisen IR-pestini aikana muista kertaakaan keskustelleeni niistä sijoittajien kanssa! Moni voi jopa olla helpottunut, kun raportti ohenee ja läpinäkyvyys kasvaa.

Yksityiskohdat julkistettiin tammi-syyskuun 2015 osavuosikatsauksessa. Asiasta on sen jälkeen keskusteltu sijoittajien ja analyytikkojen kanssa useissa yhteyksissä, eikä kielteistä palautetta ole saatu. 11.5.2016 julkaistava tammi-maaliskuun 2016 raportti on ensimmäinen uuden raportointikäytännön mukainen. Sen jälkeen voin paremmin vastata Marjan kysymykseen markkinareaktioista. Jos vastoin odotuksia markkinat ovat tyytymättömiä uuteen raportointimalliin, olemme tietenkin joustavia ja pohdimme tarpeellisia muutoksia.

Hyvää kesän odotusta kaikille! Haastan seuraavaksi kirjoittajaksi Olli Turusen Kemiralta. Toivoisin Ollin kertovan meille miten IR-työ Suomessa ja Saksassa eroaa toisistaan.

Jarmo Salonen


Sampo Oyj