Ensi keväänä suuret, yleisen edun kannalta merkittävät yhteisöt ovat ensimmäistä kertaa velvollisia laatimaan kirjanpitolaissa määritellyn muun kuin taloudellisen tiedon raportin. Raportissa tulee kertoa kuluvan vuoden tilanteesta.
Asia on herättänyt yrityksissä monia kysymyksiä – yritykset, jotka jo raportoivat yhteiskuntavastuuasioista pohtivat muun muassa, miten laissa edellytetyt tiedot esitettäisiin osana yrityksen vakiintunutta yhteiskuntavastuuraportointia. Yritykset, jotka eivät ole aiemmin yhteiskuntavastuuasioistansa raportoineet, joutuvat ensi kertaa pohtimaan raportin sisältöä, esittämistapaa ja prosesseja raportin laatimiseksi.
Kirjanpitolaissa esitetyt raportointikokonaisuudet on ilmaistu hyvin yleisellä tasolla ja yrityksissä joudutaan useasti uhraamaan aikaa sen pohtimiseen, miten mistäkin asiakokonaisuudesta konkreettisesti kerrotaan raportissa. Raportissa tulisi käsitellä esimerkiksi ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja korruption sekä lahjonnan torjuntaan liittyviä toimintaperiaatteita ja niiden noudattamisen tuloksia.
Raportointivelvoitteiden yleisluontoisuutta on paikattu kesäkuussa komission julkistamalla vapaaehtoisella ohjeistuksella. Siinä raportointia konkretisoidaan muun muassa erilaisilla esimerkeillä. Komission ohjeistus kannattaa toki käydä läpi, mutta samalla kannattaa pitää mielessä ensinnäkin se, että komission ohjeistus on täysin vapaaehtoinen ja sitä voi noudattaa joiltain osin tai jättää noudattamatta ja toiseksi se, että komission ohjeistus menee monissa kohdin pidemmälle kuin kirjapitolain velvoitteiden taustalla oleva EU -direktiivi. Komission ohjeistusta tarkasti seuraamalla tulee siis tehneeksi paljon enemmän kuin laki velvoittaa. Tämä kannattaa ottaa huomioon raportoinnin tasoa ja yksityiskohtaisuutta hahmoteltaessa. Lisäohjeistusta aiheeseen liittyen on laatinut myös kirjanpitolautakunta, joka julkaisi oman, myöskin vapaaehtoisen kannanottonsa syyskuussa internet-sivuillaan.
Aiheeseen liittyvään ohjeistukseen tutustumisen ohella kannattaa muistaa myös seuraavat asiat:
- Raportin laatiminen perustuu noudata tai selitä -periaatteelle. Laissa kuvatuista raportointivelvoitteista voi siis poiketa, kunhan selittää selkeästi, miksi asiasta ei raportoida.
- Jokaisen yhtiön kannattaa tarkastella, mikä on riittävä raportointitaso ja mitkä asiat ovat materiaalisia ottaen huomioon mm. yhtiön liiketoiminnan ja osakkeenomistajat.
- Raportti kannattaa pitää selkeänä, tiiviinä ja keskittyä yrityksen kannalta olennaisten asioiden raportoimiseen.
- Yhtiön hallituksen tulee allekirjoittaa raportti – kannattaa siis informoida hallitusta riittävän ajoissa raportista ja sen sisällöstä.
Raportin laatimiseen liittyviä asioita käsitellään 6.11. järjestettävässä Suomen IR-yhdistyksen ja Procomin yhteistilaisuudessa. Tilaisuudessa käydään muun muassa yritysesimerkin ja paneelikeskustelun kautta läpi raportoinnin käytännön kysymyksiä ja sitä, mitä yrityksissä kannattaa ottaa huomioon vastuuraportin laatimisessa.
Linkkejä:
Kirjanpitolaki, 3a -luku: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971336#L3a
Komission vapaaehtoinen ohjeistus suomeksi: http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52017XC0705(01)&from=EN
Kirjanpitolautakunnan kannanotto: http://tem.elinar.fi/tem/kirjanpi.nsf/717602942eb71ebdc22570210049e02b/08a1551e1039eab5c22581990037ea57?OpenDocument
Hannu Ylänen
Elinkeinoelämän keskusliitto
Hannu Ylänen toimii asiantuntijana ja edunvalvojana Elinkeinoelämän keskusliitossa ja hänen vastuualueelleen kuuluvat yhtiöoikeus, taloudellinen raportointi ja myös yhteiskuntavastuuraportointiasiat. Hän on osallistunut muun kuin taloudellisen tiedon direktiivin valmisteluun EU -tasolla kuin myös direktiivin kansalliseen implementointiin. Hän on koulutukseltaan lakimies.