Blogiteksti on tehty vaurastumisen aihetta tarkastelevan pro gradu -tutkimukseen perustuen. Kirjoittaja on KTM, FM Anna Katriina Tikkala FIRS:in apurahan saaja vuodelta 2023. Tutkimus löytyy kokonaisuudessaan täältä.
Vaurastuminen on terminä mielenkiintoinen, koska se pitää sisällään useita ulottuvuuksia taloudellisesta vauraudesta hyvinvointiin, ja se voidaan ymmärtää sekä yhteiskunnan että yksilön tasolla. Perinteisesti suomalaiset uskovat heikosti omiin kykyihinsä vaurastua ja suomalainen sijoituskulttuuri on myös suhteellisen nuorta. Sijoittaminen etenkin nuorten keskuudessa on viime aikoina lisääntynyt, samoin kuin kasvava kiinnostus oman henkilökohtaisen talouden tavoitteita kohtaan. Pro gradu -tutkielmassa selvitinkin, miten vaurastumisesta puhutaan osana suomalaista sijoituskulttuuria sijoitusaiheisissa verkkoteksteissä ja niiden kommenteissa.
Diskurssit paljastavat tekstien kirjoittajien ja kommentoijien näkökulmia vaurastumiseen ja auttavat siten selvittämään, mitä merkityksiä vaurastumiseen liitetään. Vaurastumisen mielikuvia on tutkittu tarkastelemalla erilaisia journalistisia tekstejä (129 kappaletta), joissa vaurastuminen on sanana jossain muodossa mainittu.
Yleiskäsitteet vauraus sanalle ovat joko rikkaus tai varakkuus. Talousvalmentajat ja -bloggaajat Suomessa määrittelevät vaurauden kokonaisvaltaisena hyvinvointina, joka koostuu taloudesta, fyysisestä hyvinvoinnista, henkisestä hyvinvoinnista ja sosiaalisista suhteista. Puhekielessä vaurauteen liittyvät termit usein sekoittuvatkin ja vauraus nähdään synonyyminä varallisuudelle.
Yksilöillä voi olla samanlainen vauraus perustuen hyvin erilaisiin vaurauden lähteisiin, esimerkiksi jotkut ovat saattaneet periä omaisuutensa, kun taas toiset ovat ansainneet sen työskentelemällä, ja samat tulot tienaavilla henkilöillä voi lopulta olla erilainen varallisuus erilaisten kulutus- tai investointitapojen vuoksi. Homoploutia tarkoittaa tilannetta, jossa samat ihmiset ovat varakkaita sekä pääoman että työtulon osalta.
Tutkimuksen mukaan vaurastuminen voidaan jakaa kuuteen eri teemaan, joita ovat kansantalous, sijoittaminen, henkilökohtaisuus, aloittaminen, taloustaidot ja hyvinvointi. Eniten esiintyviä teemaluokkia ovat kansantalous ja sijoittaminen, joissa molemmissa tarkastellaan asioita yhteiskunnan ja yksilön tasoilla. Aloittamisen teemassa kirjallisuudesta poiketen nousee esiin useampia lottoamiseen liittyviä viittauksia, joita käytettiin vertailussa sijoittamisen aloittamiseen ja siten vaurastumiseen. Henkilökohtaisuuden teemassa vauraus näyttäytyy esimerkiksi kuluttamatta jättämisenä. Vähiten vaurastumisesta puhutaan taloustaitojen ja hyvinvoinnin teemoissa. Hyvinvoinnin teema on pitkälti yksilökeskeinen, ja vaatii usein omien henkilökohtaisten tavoitteiden ja unelmien avaamista, mikä voi osaltaan selittää sen vähäisempää esiintymistä verkkoteksteissä.
Vaurastumiseen liitetään neljä merkitykseltään erilaista diskurssia eli näkökulmaa, jotka ovat kulttuuripoliittinen, talousosaaminen, ongelmalähtöinen ja mahdollisuuslähtöinen diskurssi. Vaurastumisesta keskustellaan eniten kulttuuripoliittisissa merkityksissä, joissa on aiheita politiikasta ja rahasta. Vaurastumisen merkitykset näkyvät myös ongelmalähtöisen ja mahdollisuuslähtöisen diskurssien melko vastakohtaisissa näkökulmissa esimerkiksi vaurastumisen mahdollisuuksiin. Vastakohtaiset näkökulmat kyseenalaistavat muun muassa vaurastumisen tasa-arvoisia mahdollisuuksia Suomessa. Vaurastumiseen liitetyt tunteet voivat vaihdella diskursseissa myönteisestä kielteiseen, ja liittyvät henkilön subjektiiviseen varallisuuden määritelmään.
Vaurastuminen näyttää liittyvän tutkimuksen perusteella varakkuuden määritelmään ja pieneltä osin myös hyvinvointiin. Vaurauden nähdään kertyvän erilaisilla keinoilla, ja joitain viitteitä homoploutiaan eli kumuloituvaan varallisuuteen on myös havaittavissa esimerkiksi sukupolvilta toisille. Rikkauteen liittyviin mielikuviin esimerkiksi varallisuuden määrästä ei aineiston perusteella oteta juurikaan kantaa, vaan varallisuuden riittävyys näyttää noudattavan subjektiivista käsitystä, jolloin tavoitellaan ennemminkin taloudellisesti riittävää tasoa. Nuorten näkökulma ja kohderyhmä nousee esille erityisesti talousosaamisen diskurssissa. Myös firetykseen eli aikaisempaan eläköitymiseen investointien turvin liittyvää ilmiötä on havaittavissa mahdollisuuslähtöisessä diskurssissa. Vaikuttaa siltä, että säästämistä ja sijoittamista tehdään sukupuolesta tai iästä riippumatta, kun niihin viittaavia vastakohtaistamisia ei ollut juuri havaittavissa aineistosta.
Kirjoittaja on FM Anna Katriina Tikkala