Sisäpiiriläinen
Kirjoittaja on Suomen IR-yhdistyksen hallituksen jäsen. Kirjoitus on julkaistu alunperin Viisas Raha -lehdessä.
Välillä kuulee sanottavan, ettei yksittäisellä sijoittajalla ole pörssiyhtiöiden yhtiökokouksissa valtaa, vaan päätöksiä tekevät suuromistajat. Uskallan väittää, että yllättävän merkittävä valta monessa yhtiökokouksessa on taholla, jota harvempi yksityissijoittaja tuntee.
Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, miten isot sijoittajat, joilla on omistusta tuhansissa yhtiöissä ympäri maailman, ehtivät osallistumaan pienen piskuisen Suomen yhtiöiden yhtiökokouksiin? No, eiväthän ne ehdikään, vaan äänestäminen perustuu valtakirjaneuvonantajien, englanniksi proxy advisoreiden, suosituksiin. Erityisesti kaksi isoa neuvoantajafirmaa ovat isossa roolissa äänestyspäätöksiä tehtäessä, mutta myös pienempiä, esimerkiksi vastuullisuuskysymyksiin keskittyviä, firmoja löytyy. Valtuutetut neuvonantajat edustavat osakkeenomistajia yhtiökokouksissa ja antavat äänestyssuosituksia yhtiökokouksen päätöksentekoon.
Minkälaisia vallankäyttäjiä proxy advisorit sitten ovat? Moni positiivinenkin muutos on lähtöisin juuri neuvonantajien vaatimuksista, onhan globaaleilla neuvonantajilla näkemystä hyvän hallinnon trendeistä. Esimerkiksi Ruotsissa ja muissa Pohjoismaissa jo ajat sitten yleistynyt käytäntö hallituksen jäsenten altistamisesta valitsemiselle jäsen kerrallaan, ei koko porukka yhdellä kertaa, tekee rantautumista myös Suomeen. Isossa roolissa on myös palkitsemisraportit ja palkitseminen ylipäätään. Vaatimukset maailmalta valuvat kotimaisiin raportteihin ja käytäntöihin. Eikä se ehkä ole ollenkaan huono asia, sillä tässä asiassa lienee vielä tehtävää Pohjolan perukoilla.
Passiivisen sijoittamisen kasvu on hivuttanut valtaa valtakirjaneuvoantajille entistä enemmän, koska vaikuttaa siltä, että erityisesti indeksirahastot luottavat neuvonantajiin.
Passiivisen sijoittamisen kasvu on hivuttanut valtaa valtakirjaneuvoantajille entistä enemmän, koska vaikuttaa siltä, että erityisesti indeksirahastot luottavat neuvonantajiin. Ja eihän indeksirahasto käy yhtiön kanssa mitään keskustelua, ei ainakaan normaalitilanteessa. Neuvonantajat usein kyllä korostavat yhteistyötä yhtiöiden kanssa, mutta miten se on käytännössä? Proxy advisor lähettää pitkän mailin suositusehdotuksistaan yhtiölle. Suositusehdotuksissa voi olla virheitä vaikka millä mitalla, mutta aikaa niiden oikomiseen annetaan tuskin lainkaan. Lisäksi neuvonantajiahan on useita ja samaan aikaan myös institutionaaliset sijoittajat itse ottavat yhteyttä yhtiöön kommenttien, vaatimusten ja toiveiden kanssa. Vaikka yhtiö ehtisikin vastata kaikkiin yhteydenottoihin, ei kaikkia oikaisuja kuitenkaan huomioida lopullisissa suosituksissa.
Entä kuinka hyvin neuvonantajien suositukset huomioivat yksityissijoittajien edut? Pandemian jälkeen useampi yhtiö harkitsi yhtiöjärjestyksen muuttamista mahdollistaakseen täysin virtuaalisen yhtiökokouksen. Moni yksityissijoittaja kannattaa virtuaalisia yhtiökokouksia. Eipä muutos ollutkaan mikään itsestäänselvyys, sillä eräs merkittävä valtakirjaneuvonantaja ilmoitti jo ennen yhtiökokouskautta, että he aikovat neuvoa asiakkaitaan – siis institutionaalisia sijoittajia – äänestämään ehdotusta vastaan. Varsin erikoinen kanta, etenkin kun luulisi, että ulkomaiset sijoittajat olisivat hyötyneet merkittävästi virtuaalisista yhtiökokouksista. Kun yhtiö tietää, että iso osa omistajista on lähtökohtaisesti vastaan jotain asiankohtaan, saattaa se vaikuttaa yhtiökokouksen päätösasialistaan. Onko valta siis neuvojan kädessä?
Sisäpiiriläinen
Kirjoittaja on Suomen IR-yhdistyksen hallituksen jäsen. Kirjoitus on julkaistu alunperin Viisas Raha -lehdessä.