Heinäkuussa Suomen sijoituspiireissä kohistiin erään pörssiyhtiön tulosvaroituksesta ja sitä edeltäneestä analyytikkopuhelusta, jossa oli Kauppalehden mukaan puitu kysynnän heikentyneitä näkymiä ja keskusteltu uusasiakashankinnan haastavasta tilanteesta. Analyytikkopuhelun jälkeen osake laski merkittävästi. Yhtiö kuitenkin julkaisi tulosvaroituksen vasta useampi viikko analyytikkopuhelun jälkeen. Muutamat sijoittajat ehtivät jo Twitterissä kyseenalaistaa analyytikkopuheluiden tarpeellisuuden ja syyttää niitä sijoittajien asettamisesta eriarvoiseen asemaan. Finanssivalvontakin kommentoi aihetta Kauppalehdessä ja piti hyvänä käytäntönä, että ne olisivat julkisia.
Miksi näin ei sitten aina ole? On hyvä aloittaa siitä, miksi näitä ylipäänsä järjestetään suomalaisten pörssiyhtiöiden sijoittajaviestinnässä. Monella suomalaisella large- ja mid-cap -yhtiöllä on kattavaa analyytikkoseurantaa. Analyytikoilla taas on yhä suurempi määrä yhtiöitä seurattavanaan, jolloin mahdollisuus seurata yhden yhtiön tapahtumia jää usein rajalliseksi. Pörssiyhtiöt puolestaan toivovat heitä käsittelevien analyysien olevan laadukkaita ja analyytikoiden perillä yhtiön ja loppumarkkinan tapahtumista. Monissa suomalaisissa pörssiyhtiöissä yhteydenpito analyytikoihin onkin tiivistä, jotta analyytikot voivat palvella omia sijoittajiaan asiantuntevasti. Yhteyttä pidetään tulosjulkistusten yhteydessä, mutta monessa yhtiössä ja markkinassa ehtii tulosjulkistusten välissäkin tapahtua paljonkin. Analyytikkopuhelut ennen yhtiöiden hiljaisia jaksoja ovat vastaus tähän tarpeeseen. Puheluita järjestetään monella eri tavalla: joko yksittäin jokaisen analyytikon kanssa tai vaihtoehtoisesti monen analyytikon ryhmäpuheluna tai Teamsina, josta joko julkaistaan tallenne tai ei.
Hiljaista kautta edeltävät puhelut ovat ennen kaikkea kaksisuuntaisia keskusteluita: yhtiölle tarjoutuu mahdollisuus kerrata yhtiön julkistamat keskeiset tapahtumat vuosineljänneksen ja vertailukauden aikana tai merkittävät markkinaan liittyvät julkiset tapahtumat.
Mistä aiheista yhtiö voi näissä puheluissa sitten puhua? Hiljaista kautta edeltävät puhelut ovat ennen kaikkea kaksisuuntaisia keskusteluita: yhtiölle tarjoutuu mahdollisuus kerrata yhtiön julkistamat keskeiset tapahtumat vuosineljänneksen ja vertailukauden aikana tai merkittävät markkinaan liittyvät julkiset tapahtumat. Analyytikolle puolestaan tarjoutuu mahdollisuus kysyä yhtiöitä häntä askarruttavia kysymyksiä ja tuoda esiin omia näkemyksiään yhtiöistä ja markkinoista. Yhtiöllä on kuitenkin lopullinen vastuu siitä, että analyytikoille ei anneta enempää tietoa kuin muille ja että keskusteltavat asiat ovat jo julkisia. Onkin ehdottoman tärkeää, että pörssiyhtiöissä ymmärretään tiedonantovelvollisuuden rajat ja olennainen ja uusi tieto kommunikoidaan asianmukaisesti pörssitiedotteella.
Voisivatko puhelut olla julkisia kaikille? Mikään ei tätä estä ja osa yhtiöistä järjestääkin julkisia puheluita. Monessa yhtiössä varmasti kuitenkin koetaan, että luottamuksellinen ilmapiiri parantaa keskustelun tasoa ja arvostusta puolin ja toisin. Yhtiöt järjestävät sijoittajatapaamisiakin ympäri vuoden sekä instituutioille että yksityissijoittajille eikä näitä tapaamisia vaadita julkisiksi. Puheluiden kieltämisen sijaan olisikin toivottavaa, että jokaisessa suomalaisessa pörssiyhtiöissä ymmärrettäisiin tiedonantovelvollisuuden rajat.